MuseotIso-PappilaIso-Pappilan museoalue Mäntyharjulla on saanut kunniamaininnan Savo-Karjalan paikallismuseo 2011 -kilpailussa
Aukioloajat Lipulla pääset katsomaan päärakemmuksen näyttelyt, 1800-luvulta peräisin olevan väentuvan näyttelyn, kivinavetan ajokalustokokoelman sekä vanhan riihen esineistön. Lisätiedot: Museolta voit lainata sauvakävelysauvoja ja pelastusliivejä lapsille 10 euron panttia vastaan. Saat Iso-Pappilasta myös lähistöllä sijaitsevan sauvakävelypuiston karttoja. Meiltä voit napata myös grillilautaset matkatuliaisiksi, ja myytävänä on myös Mäntyharju-Pertunmaa -ulkoilukarttoja. Mäntyharjun museoalueella on aloitettu laajat peruskunnostustyöt. Alueen talousrakennusten kattoihin, mm. riiheen ja vaunuvajaan tehdään uudet pärekatot. Iso-Pappilan alueIso-Pappilan museoalue sijaitsee Mäntyharjun keskustassa, 3 km liikenneympyrästä Lahden suuntaan. Taidekeskus Salmelaan on museolta matkaa 450 m. Nimensä se on saanut rovasti A. A. Bernerin aikana rakennetusta kirkkoherran pappilasta, joka valmistuttuaan vuonna 1812 oli pitäjän toiseksi suurin rakennus kirkon jälkeen. Nykyisen pappilan empiretyylinen ulkoasu on pääosin vuodelta 1854, mutta rakennusta on laajennettu vielä 1933. Pihapiiriin kuuluu myös väentupa 1800-luvulta ja aitta, halkovaja-vaunuliiteri sekä suuri kivinavetta, joka on rakennettu vuonna 1899. Lisäksi pihapiirissä on riihi, paja ja kellareita sekä puutarha. Väentupaan on sisustettu tyypillinen mäntyharjulainen maalaistalon tupa. Navetan yläkerrassa on näytteillä monipuolinen kokoelma hevosvetoista ajokalustoa. Näyttelyä on uudistettu vuonna 2007. Uusittu näyttely, Vetävä Työhevonen, kunnioittaa 100-vuotiasta Suomenhevosta. Museon lähellä toimii Taidekeskus Salmela. Salmelan näyttelykokonaisuuteen kuuluva kuvanveistäjä Nina Ternon -museo, on kivinavetan alakerrassa. Museoalueen vieressä on alueelle 1995 rakennettu Veteraanipuisto, jossa on aito miehistökorsu, taistelu- ja yhteyshauta ja toisen maailmansodan aikainen tykki. Korsussa on myös sota-aikaisia valokuvia, esineistöä ja puhdetöitä. Kesäaikaan korsumuseo on avoinna 12.6.-8.8.2011 klo 12-18 (ma suljettu). Muina aikoina tilauksesta. Yhteyshenkilö: 040 848 541/Ismo Partio Iso-Pappilan kesänäyttely ja tapahtumat 2011Mäntyharjun Iso-Pappilan museoalue oli valtakunnallisten loma-asuntomessujen virallinen oheiskohde. Alueella nähtiin kesän aikana perinnerakentamiseen liittyviä kunnostustöitä, jaettiin henkilökohtaisia neuvonta-aikoja, levitettiin perinnerakentamiseen liittyvää tietoutta ja järjestettiin erilaisia työnäytöksiä. Rakennusten kunnostustyöt jatkuvat edelleen. Päärakennuksen Korjataanko? Tietenkin! -perinnekunnostusnäyttely valottaa vanhan rakennuksen kunnostamisen suunnittelua ja toteuttamista. Näyttelyn toteuttaa Etelä-Savon rakennusperinneyhdistys ry. yhdessä museotoimen kanssa. Alueella toimii myös Mäntyharjun kesäteatteri. Vuonna 2011 on vuorossa näytelmä Kake Randelinista. Näytöksiä on vielä 19.8 ja 20.8 jolloin vietetään myös Valoa Yössä -tapahtumaa. Lisätietoja Mäntyharjun kesäteatterin sivuilta mantyharjunkesateatteri.net La 20.8 Valoa Yössä -tapahtuma Iso-Pappilan pihapiirissä klo 18 alkaen. Perinteiset kesäkauden päättäjäiset. Paikkakuntalaista ohjelmaa. Mäntyharjun soittokunta. Kuvataideyhdistyksen vuosinäyttely Iso-Pappilan salissa. Alueelle ja näyttelyyn vapaa pääsy. Yönäytös Kirje kotiin -musiikkinäytelmä Kake Randelinin elämästä Mäntyharjun museolla toimii myös Mäntyharjun kesämatkailuneuvonta! Miekankosken uittomuseoMäntyharjun museon kokoelmiin kuuluva Miekankosken uittomuseo sijaitsee aidossa tukkilaisympäristössä Miekankoskella, noin 10 kilometrin päässä Mäntyharjun kirkonkylästä. Uiton aika Miekankoskessa päättyi vuonna 1975. Puun matkaan metsistä tehtaille voi kuitenkin tutustua uittomuseon näyttelyssä. Saaren rakennukset ovat peräisin uiton ajalta, ja luovat aidon uittoympäristön tunnelmaa. Kokoelmat omistaa Mäntyharjun kunta, mutta avoinna pidosta huolehditaan Miekan kahvilan toimesta. Aukioloajat Museo on avoinna touko-elokuussa klo 10-20. Museoon on vapaa pääsy.
Miekan saarta erottivat mantereesta alun perin salmet. Alempana vesistössä sijaitsevan Voikosken syventäminen 1800-luvulla laski vedenpintaa niin, että Miekan salmista tuli koskia. Pohjoinen Miekankoski kuitenkin ruopattiin irtouiton tarpeisiin.
|


